Pakanrakennusta luolastossa – Arvostelussa Clank! A Deck-Building Adventure

Perustiedot:

• Genre: strategia, deck-building
• Kesto: Laatikko sanoo 30-60 min, oikeasti 30-45 min per pelaaja
• Pelaajamäärä: 2-4
• Julkaisuvuosi: 2016
• Ikäsuositus: 12+

Clank! (koko nimeltään Clank! A Deck-Building Adventure, jatkossa siis tuttavallisesti Clank) on konseptina jännittävä. Se on sisimmillään pakanrakennuspeli, jossa korteilla kuitenkin liikutaan ns. perinteiseen lautapelityyliin laudalla. Pelaajat ovat varkaita, joiden tehtävänä on hiipparoida lohikäärmeen luolaan keräämään aarteita ja mammonaa. Se pelaaja, joka on haalinut suurimman saaliin, on voittaja. Älä kuitenkaan herätä lohikäärmettä…

pelattavuus

Pelivuorollaan pelaajat pelaavat kaikki kädessään olevat kortit. Tämä on jo vähän erilainen idea pakanrakennuspeleihin, sillä yleensä vastaavissa peleissä ei ole pakko pelata kaikkia korttejaan. Korteissa onkin sitten erilaisia tekstejä ja symboleita, ja kaikki käydään läpi pelaajan haluamassa järjestyksessä. Käydään läpi pikaisesti, mitä eri toimintoja korteissa on:

• Skilliä
  • Käytetään uusien korttien hankkimiseen kaikkien pelaajien käytössä olevasta kaupasta
• Kenkiä
  • Käytetään liikkumiseen
  • Jokainen kenkä mahdollistaa liikkumisen laudalla yhden ruudun välillä (poikkeuksia lukuunottamatta)
• Miekkoja
  • Miekoilla hakataan vihollisia palkintojen toivossa tai vältetään laudalta tulevaa vahinkoa

Käytännössä korteilla siis ostellaan, liikutaan ja mätkitään. Sitten on vielä yksi oleellinen asia, joka tapahtuu kortteja pelaamalla. Äänen tuottaminen. Jos kortissa lukee, että tuotat ääntä (”+1 Clank” pelin nimen mukaisesti), tulee sinun pistää yksi kuutio odottamaan lohikäärmeen hyökkäystä. Lohikäärme hyökkää, kun kauppaan täytetään uusia kortteja ostettavaksi, ja jos jossain tällaisessa kortissa on lohikäärmeen kuva. Hyökkäys tapahtuu niin, että pelaajien tuottamat äänet (=kuutiot) lisätään pussiin, josta arvotaan tietty määrä kuutioita. Jos kuutio, jossa on pelaajan väri, nostetaan, ottaa hän yhden vahingon. Tämä on todella jännittävä mekaniikka!

Lauta koostuu kolmesta eri osiosta: maan pinnasta, luolaston alkuosasta ja syvyyksistä. Pelin loppuvaihe käynnistyy, kun jokin pelaajista palaa maan pinnalle luolastosta. Tämän saa tehdä vasta, kun on hakenut yhden suuremman aarteen eli artifaktin. Loppuvaiheessa ulos päässeen pelaajan vuoroilla lohikäärme hyökkää aina vahvempana. Jos muutaman vuoron jälkeen loppuvaiheen alkamisesta pelaaja ei ole päässyt maan pinnalle, hän kuolee. Toisaalta, kuolemakaan ei ole aina niin vakavaa, sillä jos sattuu kuolemaan luolaston alkuosassa, pääsee vielä mukaan pisteiden laskuun. Tarinallisesti lähialueen kyläläiset raahaavat sinut silloin pois luolastosta, mikä on ihan hauska pikkufakta.

Sitten itse arvosteluvaiheeseen. Ensinnäkin on pakko sanoa, että peliä on todella mukavaa pelata. Peli etenee suhteellisen suoraviivaisesti, kun ei tarvitse aina miettiä kauhean tarkkaan, missä järjestyksessä kortteja pitää pelata. Lisäksi laudalla liikkuminen on yllättävän luonnollista tällaiselle pakanrakennusmekaniikalle. Ennen ensimmäistä pelikertaani pohdin eniten tätä laudan ja pakanrakennuksen yhteistyötä. Se toimii hyvin!

Usean pelikertani perusteella voin myös sanoa, että lohikäärmemekaniikka toimii hyvin. Aina on jännittävää katsoa lohikäärmeen hyökätessä kenen kuutiot nostetaan ja kehen lohikäärme hyökkää. Myös se, että kaikki joutuvat lähtökohtaisesti laittamaan kuutioita pussiin tasaisin väliajoin pitää tilanteen tasaisena.

Edellisestä kehusta päästään tosin yhteen huonoon asiaan Clankissa. Tuurilla on pelissä suhteellisen paljon merkitystä. Lohikäärme saattaa hyökätä koko ajan saman pelaajan kimppuun jolloin tämän pitää toimia todella varovasti loppupeli. Voi myös olla, että yhdellä hyökkäyksellä joku pelaajista saa huomattavasti enemmän vahinkoa kuin toiset. Itse esimerkiksi viimeisimmässä pelissä riskasin yhden kierroksen etten vielä palannut maan pinnalle, ja sain hyökkäyksestä 5 vahinkoa, joka riitti kuolemaan. Toinen esimerkki tuurin vaikutuksesta peliin on pakasta nostettavat kortit. Jos esimerkiksi tarvitsisit kenkäsymboleja korteista liikkuaksesi, etkä saa yhtään symbolia, voi olla että kierroksesi on turha. Tässä vaiheessa joku tulee varmaan nännättämään, että kyseinen pelaaja on ostanut huonoja kortteja pakkaansa ja täten rakentanut sen huonosti. Tämä voi olla totta, mutta vaikka pakan olisi rakentanut kuinka hyvin tahansa, voi tuurin vuoksi kierros mennä täysin mönkään.

Tuurin lisäksi toinen mahdollisesti huono asia pelissä on sen kesto. Pelihän siirtyy loppuvaiheeseen, kun joku pelaajista siirtyy maan pinnalle. Tätä varten on pitänyt hakea luolastosta yksi aarre. Lähin tällainen aarre on suhteellisen lähellä maan pintaa. Jos joku pelaajista päättää hakea vain sen ja palata maan pinnalle, peli on todella lyhyt. Tämä ei tietysti takaa hänelle voittoa (todennäköisesti hän häviääkin), mutta muutamassa pelissämme minulle on tullut aikaisin olo, että ei kai peli ala jo lähestyä loppua. Ehkä peliin sopisi jokin mekaniikka joka pakottaisi tutkimaan luolastoa siihen saakka, että löytyy jokin tietty asia, joka on satunnaisesti piilossa luolastossa. Tällöin joku pelaaja ei voi halutessaan lopettaa peliä menemällä lähimmälle aarteelle ja that’s it.

komponentit

Pelin komponentit ovat yleisesti ottaen todella hyvälaatuisia. Kortit eivät ole halvinta repeävää ja kulmista kuluvaa materiaalia, mikä on todella hyvä asia pelissä, jossa pakkoja sekoitellaan suhteellisen paljon. Pylpyrät ovat aika perus pahvi-tokeneita.

Korteissa oleva kuvitus on hyvää ja erilaisiin kortteihin on nähty vaivaa. Myös lauta näyttää upealta ja on todella selkeä. Pelilaatikon kuvitus ei toisaalta ole mieleeni, sillä mielestäni se ei kuvasta pelin muuta grafiikkaa ja tunnelmaa hyvin.

Ohjekirja on kirjoitettu asteen verran pöhkösti omaan makuun. Sen lukeminen käy järkeen ensimmäisellä lukukerralla, mutta tämän jälkeen jotain pikkutietoa voi olla hankalaa löytää sieltä. Säännöt itsessään ovat kyllä todella helpot, mitä arvostan. Peli on todella helppo opettaa uusille pelaajille, vaikka alkuun näyttää siltä, että pelissä on todella paljon kaikkia pieniä yksityiskohtia. Joten vaikka säännöt ovat vähän nihkeästi kirjoitetut, aika hyvin pelin oppii ne luettuaan.

uudelleenpelattavuus

Uudelleenpelattavuus on yksi pelin parhaita puolia. Lautoja pelissä on kaksi: yksi aloittelijoille ja yksi kokeneille. Tämä on nyt ainakin vielä riittänyt pitämään mielenkiintoa yllä uusien pelikertojen yli. Vaikka aloittelijoiden lauta on jo itselleni suhteellisen tuttu, olen silti lähtenyt joka pelikierros vähän eri reitille, ja jokainen kierros on ollut täten erilainen. Myös laudalle satunnaisesti pistettävät kerättävät aarteet lisäävät uudelleenpeluuarvoa, kun asiat eivät ole aina samalla tapaa asetettuna laudalla.

Kortit ansaitsevat myös erikoismaininnan. Niitä on todella paljon erilaisia, mikä tekee eri pelikertojen pelaajien pakoista erilaisia. Totta kai jostain korteista on useitakin kappaleita kauppapakassa tarjolla, mutta kauppapakka on todella paksu. Täten samojen korttien kaupassa pyörimisen todennäköisyys on pieni. Kortit itsessään myös tekevät todella erilaisia asioita, mikä lisää pakkavariaatioita.

yhteenveto

Clank! on yksi lähiaikojen lempipeleistäni. Sitä on aina kiva pelata. Peli on helppo oppi ja opettaa, mikä tekee sen pelaamisesta eri pelaajien kanssa helppoa. Lisäksi itse ei tarvitse aina opetella sääntöjä täysin uusiksi. Pelin mekaniikat toimivat, peli näyttää kivalta ja usean pelikerran jälkeen koen aina löytäväni siitä jotain uutta eikä yksikään peli ole samanlainen. Tuurin vaikutus peliin sekä sen potentiaalinen lyhyys hieman sakottavat peliä täysistä pisteistä, mutta jos nämä voi unohtaa, on peli todella bueno!